Sodankylän pallo vahvasti mukana kehittämässä Pohjoisen jalkapallo- ja futsaltoimintaa
Viikonloppuna Pohjois- Suomen jalkapalloväki kokoontui Rovaniemelle Santa Sportille viettämään historian ensimmäisiä Pohjois-Suomen jalkapallon ja futsalin kehityspäiviä. Osallistujia oli mukana ympäri puolen Suomen kokoisen pohjolan Kajaanista Kittilään sekä Palloliiton edustajista huippu luennoitsijoihin ja meihin seura toimijoihin. Pöhinä ja tahtotila tuntui ilmassa.
Oppia tuli luennoilla valtavasti. Korvien välissä surraava tietokone taitaa vieläkin käsitellä dataa poimiakseen meille SoPaan sopivat työkalut paketista. Valmennuspolun alkutaipaleella olevan valmentajan näkökulmasta oli hienoa huomata, että menestyvien joukkueiden ja seurojen toiminnassa on paljon samoja asioita, joita me SoPassa teemme jo. Erityisesti minulle jäi toistumaan mieleen toiminnan ympäristö ja ilmapiiri. Asiantuntija luennolla käsiteltiin muun muassa aihetta miksi Etelä-Amerikasta tulee tietynlaisia pelaajia ja miksi Afrikasta tulee toisenlaisia. No millaisia pelaajia meiltä pohjoisesta tulee ja miksi?
Se ympäristö missä toimimme ja missä pelaajamme kasvavat vaikuttaa siihen millaisia heistä tulee. Täällä pohjoisessa haasteet kääntyvät voimavaroiksi. Vaihtelevat olosuhteet ja rajalliset resurssit pakottavat meidät seuratoimijat sekä meidän pelaajamme olemaan luovia ja sitkeitä. Pohjoisen pelaajien yhteistyökyky ja työmoraali kentällä on huomattu etelän Eerikkilää ja Huuhkaja/Helmari polkua myöten. Me voimme kuitenkin kehittyä edelleen ympäristönä ja seurana tarjotaksemme pelaajillemme vielä leveämmän polun tuon kairan halki kohti urheilijan elämää. Jalkapallo- ja futsalkulttuurin luominen Sodankylään näkyväksi toiminnaksi arkeen SoPa fanituksen ja seura ylpeyden merkeissä. Näkisin myös mielelläni katupelikulttuurin kehittymisen paikkakunnalle upeana asiana. Yhteistyössä voisimme löytää tiloja ja alustoja lähteä rakentamaan asuinkuntaa, jossa pallo kulkee jalassa joka iässä ja joka paikassa.
Yhteisissä keskusteluissa nousi esille huoli lasten ja nuorten liikkumisen vähäisyydestä ja seuratoiminnan pystyssä pysymisestä. Näissä puheissa korostui perheiden rooli osallistua ja tukea lasten intoa ja mahdollisuuksia liikkua, olla mukana seura-aktiiveina, etteivät nämä liikunnallisen elämän mahdollistavat toimijat joudu laittamaan lappua luukulle. Perheiden roolia verrattiin naapurimaahan Norjaan, jossa sunnuntaisin ei järjestetä käytännössä mitään, ei pelin peliä eikä tapahtumaa, sillä sunnuntai on perheiden päivä. Silloin mennään perheen kanssa vuonoille, vuorille tai muuten liikkumaan yhdessä. Tätä allekirjoittanut haluaisi nähdä myös meillä. Yhdessä liikkumista, yhdessä tekemistä ja laatuajan viettämistä perheen kesken.
SoPa perhe tekee laadukasta työtä pelaaja- ja seurakehityksen saralla. Saamme olla ylpeitä siitä mitä ja miten me asioita teemme. Toimintamme on pelaajalähtöistä ja kaikissa ikäluokissa pelaajakehitykseen tähtäävää. Viikonlopun tapahtumassa saimme luotua lisää yhteistyöverkostoja ja paljon ideoita, joita voimme lähteä tuomaan käytäntöön meillä Sodankylässä.
Sopaperhe toi tapahtumassa esille pienempien maaseutu seurojen ääntä ja nosti esille haasteita, joita täällä arjessa kohtaamme. Myös muut saivat varmasti meiltä eväitä niistä asioista mitä meillä tehdään jo hyvin ja koko tapahtumassa oltiin avoimia onnistumisen avaimista, joita kullakin osallistujalla oli. Näin hyvät käytännöt siirtyivät osallistujalta toiselle ja yhteistyö toimijoiden välillä voi syventyä. Paneelikeskustelun ja oppimistyöpajan aiheet toivat meidät kaikki varmasti lähemmäs ja yhtenäisemmiksi. Yhteinen tahtotila Pohjoisen jalkapallon ja futsalin kehittämiseksi on syntynyt. Nyt siirrytään vain puheista tekoihin!
Janni Ranttila
Valmentaja, jaostonsihteeri, VAT-opiskelija
PS. Luennoitsija kävi läpi metaforia ja merkityksiä jalkapallossa ja kysyi kysymyksen: Mikä on Messi? Tarjoilin seuranneeseen hiljaisuuteen ainoan oikean vastauksen; Maailman toiseksi paras pelaaja. Yleisön kohahdus nostaa vieläkin virneen huulille.